Venäläistä matkailijaa vetää Suomeen puhtaus, hyvä infrastruktuuri, luotettavuus ja maiden läheisyys. Kun tutkittiin venäläisten kuluttajien käsityksiä Suomesta sosiaalisessa mediassa, paljastui myös paljon hämmennystä ja kritiikkiä: missä voi syödä suomalaista ruokaa, miksi kaikki paikat menevät kiinni aikaisin? Suomi näyttäytyykin venäläiselle usein tylsänä maana.
Matkailun ja elämystuotannon klusterin yhteishankkeessa haetaan vinkkejä siitä, millaisilla palveluilla voitaisiin houkutella kohteisiin uusia venäläisiä matkailijoita.
Matkailualaa on Suomessa kehitetty jo vuosia niin, että se vastaisi paremmin venäläisten ja erityisesti
pietarilaisten odotuksiin. Matkustajamäärät ovatkin kasvaneet vuosi vuodelta. Samalla myös Suomessa
kulutetun rahan määrä on kasvanut. Suurin osa rahasta käytetään kuitenkin ostoksiin, ei palveluihin.
Uusi tutkimus luotaa venäläisten kuluttajien matkailuun liittyviä piileviä tarpeita. Selvitys on tehty sekä
syväanalyysina venäjänkielisessä sosiaalisessa mediassa että Pietarissa haastattelututkimuksena.
Tutkimuksen takana on Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma (OSKE), joka halusi selvittää millaisia
ovat ne venäläisten tarpeet, joihin vastaamalla matkailijoiden viipymää ja palvelujen käyttöä voitaisiin
lisätä.
”Tutkimus avaa venäläisten mielikuvaa Suomesta suurena rentouttavana kylpylämaana, joka on
kokonaisvaltainen, harmoninen ja esteettinen nautinto. Suurkaupunkien hektinen elämä jää rajalla taakse
ja lomalla voi todella rentoutua. Suomalaisten kanssa ei voi edes riidellä, vaikka kuinka yrittäisi, eikä
metsässä ole roskia tai kaatuneita puita vaan hyvät kävelypolut”, kuvaa kehitysjohtaja Miikka Raulo
Matkailun ja elämystuotannon OSKEsta haastatteluiden satoa.
Hiljaisuuden kääntöpuolelta löytyy tylsä maa. Kaupat menevät aikaisin kiinni, talvella on kylmä ja missä ovat
Suomen kulttuurinähtävyydet? Jos jotain tapahtuu, se tehdään salaa: helsinkiläisistä klubeista ja
iltamenoista ei kerrota missään. Edes uudenvuodenaattona suomalaiset eivät osaa juhlia. ”Venäläiset
haluaisivat käyttää enemmän ohjelma- ja kulttuuripalveluita, mutta niitä ei joko ole tai niitä ei löydetä”,
toteaa Raulo.
Euroopan hinnat, missä eurooppalaisuus?
Suomi koetaan kalliiksi. Hotellit ovat eurooppalaista hintatasoa, vaikka paikka ei sitä muutoin ole.
Junamatka on kallis, mutta auton tankkaaminenkaan ei ole halpaa. Mökkilomalle tuodaan usein ruoka
kotoa ja verkosta etsitään vinkkejä edullisista majapaikoista. Miksi maksaa sängystä, jos sillä rahalla voi
hankkia viihdykettä?
Venäläiset toivovat lisää tietoa suomalaisesta kulttuurista, monia kiinnostaa tutustua naapurimaan
elämäntyyliin. Suomalaiselle kohtuuhintaiselle ruualle on myös kova kysyntä. Tapahtumista ja aidoista
suomalaisista matkamuistoista on pulaa. Jos kaikesta vielä saisi tietoa myös venäjäksi, aina parempi.
”Moskovalaiset ja pietarilaiset eroavat matkailijoina. Moskovasta suunnataan yleensä Helsinkiin,
pietarilaiset liikkuvat omalla autolla paljon myös Itä-Suomessa. Moskovalaiset arvostavat Suomen
Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri (OSKE) auttaa matkailualan yrityksiä kasvamaan ja
menestymään jatkuvasti muuttuvassa kilpailutilanteessa. Rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä
osallistuvien alueiden maakuntaliitot ja kunnat.
”Moskovalaiset ja pietarilaiset eroavat matkailijoina. Moskovasta suunnataan yleensä Helsinkiin,
pietarilaiset liikkuvat omalla autolla paljon myös Itä-Suomessa. Moskovalaiset arvostavat Suomen hiljaisuutta ja rauhaa, pietarilaiset toivovat näkevänsä enemmän kulttuuria ja historiaa.” tiivistää kehitysjohtaja Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKEsta haastatteluiden satoa.
4 tyypillistä pietarilaista matkailijaa
Sosiaalisen median syväanalyysissa, Pietarissa toteutettujen haastattelututkimusten sekä OSKEn
järjestämien venäläisten bloggarimatkojen pohjalta piirtyi kuva neljästä erilaisesta matkailijatyypistä.
”Yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti tutkimuksemme tuloksia hyödyntäviin palveluiden
tuunaustyöpajoihin, joissa OSKE tukee yrittäjiä ja matkailualueita kehittämään tuotteita sekä löytämään
tehokkaita markkinointi- ja myyntikanavia venäläisten saavuttamiseen. Matkailijaprofiilit ovat yksi
esimerkki käytössä olevista työkaluista. ” kertoo Raulo.
Kohdebongari: ”On vaikea yllättää ihmistä, joka elää maailman kauneimmassa kaupungissa.”
Tehokas lomailija, jolla on korkeat odotukset. Vertaa nähtävyyksiä ja kulttuuritarjontaa Euroopan muihin
kaupunkeihin. Haluaa nähdä ne asiat ja paikat, jotka ”kuuluu” nähdä ja vaikuttua näkemästään. Suomesta
tuntuu puuttuvan erityisyys ja kaikki paikat menevät kiinni jo kuudelta. Käy Suomessa ostoksilla ja
laskettelumatkoilla.
Viihdytettävä hakee palveluja ja elämyksiä.
Viihdytettävä: ”Suomi on naapurin takapiha, missä voi tehdä hauskoja asioita hyvässä porukassa.” Odottaa seikkailuja tuttavaporukan hyvässä seurassa sekä mielellään paljon ja monipuolista tekemistä. Kaihtaa
tylsyyttä, parasta lepoa on seura ja toiminta. Kaveriporukalla Suomesta voi vuokrata lyhyeksi ajaksi mökin, kalastaa, grillata ja marjastaa. Kaikkialla tuntuu olevan autiota ja joka paikassa on paljon sääntöjä ja kieltoja. Suomalaiset ovat hyvin lainkuuliaisia, mutta antavat silti teini-ikäisten lastensa pomppia saunasta alasti ulos. Outoa.
Kesäasukas: ”Tasaisen turvallinen maa, jossa lepo ja rauha on taattu.” Vuokraa mökin perheelle pidemmäksi aikaa. Viettää rauhallista lomaa ja piipahtaa lasten kanssa lähiympäristön matkailukohteissa, jotta saunominen, soutaminen ja grillaaminen eivät ala kyllästyttää. Arvostaa asioiden ennakoitavuutta ja turvallisuutta, sekä lomanviettoa oman perheen rytmissä. Liikkuu omalla autolla ja kokee, että Suomessa
ajaminen on helppoa ja turvallista.
Löytöretkeilijä: ”Upeita luonnonpuistoja ja kauniita historiallisia linnoja.” Kulttuurista ja suomalaisten arjesta kiinnostunut reissaaja, joka kiertää lomansa aikana useampia kaupunkeja, syö mielellään paikallisia ruokia ja poikkeaa suunnitelmistaan, jos eteen osuu jotain kiinnostavaa. Tutkii etukäteen verkosta nähtävyyksiä ja ajanvietettä sekä muiden arvioita lomakohteista. Tärkeää löytää aitoja asioita ja mielellään myös muilta piilossa olevia asioita. Pitää kulttuurisia eroja mielenkiintoisina.
Profilointiraportista löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka perusteella alkaa uusien tuotteiden kehittely Rucola-hankkeen työpajassa keväällä Savonlinnan seudulla. Tuotekehityksestä kiinnostuneet yritykset voivat olla asiasta yhteydessä myyntipäällikkö Jaana Konstilta (Savonlinnan seudun matkailu, jaana.konsti(at)savonlinnatravel.com).
Lisätietoja: Miikka Raulo, Kehitysjohtaja, Matkailun ja elämystuotannon OSKE
p. 040 731 0022, miikka.raulo@jklinnovation.fi www.experiencebusiness.fi/rucola
